Yrittäjän päivä - Kuka olen ja mistä kaikki alkoi?
Yrittäjän päivän kunniaksi ajattelin avata tarinan yritykseni takana. Tie on ollut pitkä ja kivinen. Miksi salailla taustoja, kun tarina kaiken takana saa ehkä ymmärtämään toimintaani sekä yritystäni paremmin.
Kaikki sai alkunsa 2009, kun jouduin työmatkallani kolariin. Tuo kolari vaikuttaa tänäkin päivänä jatkuvana oikean olkapään kiputilana sekä liikerajoitteena. Tuolloin jouduin pakon edessä jättämään huoltoasemilla, ravintoloissa sekä kaupoissa työskentelyn. Vaihdoin lennosta työni puhelinvaihteenhoitajaksi 2010. Parin vuoden työskentelyn jälkeen aloin menettää ääneni. Pitkien selvitelyjen jälkeen syyksi selvisi synnynnäinen vika äänihuulissa. Puhetyö oli vain tuonut tuon asian esille. 2012 lähti siis alta nuokin työt samalla kuin karaokejuontajan työt.
Kävin läpi kuntoutuskierteet kuntoutustutkimuksineen. Minulle sopivimmaksi alaksi katsottiin olevan sosiaalialan. Opintiet eivät tuolle alalle auenneet useammista hakemisista huolimatta.
2014 päätin kaksosiani odottaessa, että annan itselleni aikaa miettiä tulevaa äitiysloman ajan ja näin teinkin. Mietin pääni puhki, mitä voisin tehdä ilman että rajoitteet rajaavat vaihtoehdot pois. Lopulta löysin puolivahingossa Kädentaitojen Ohjauksen Artesaanin opinnot ja heti tuli tunne, että tässä se on. Hain koulutukseen ja heti äitiysloman päätyttyä anoin, että pääsen tuohon koulutukseen kuntouttavana koulutuksena. Sain anomukseni menemään läpi ja aloitin koulutuksessa Tammikuussa 2016.
Innostuin Kädentaitojen Ohjaajan koulutuksessa niin, että päätin kokeilla siipiäni alan yrittäjänä. Ajattelin, että kynnys lähteä yrittäjäksi on helpompi opiskellessani, kun ei tarvitse taistella virastojen kanssa toimeentulosta alkuvaiheessa. 8/2016 perustin yritykseni.
Kesällä 2017 tuli takapakkia niin opintoihin kuin yritykseenikin kun olin lähellä menettää aviomieheni hänelle töissä sattuneen ikävän tapahtuman johdosta (tätä en täällä avaa sen enempää, mutta tästä oli myös uutisissa).
Joulukuussa 2017 valmistuin Kädentaitojen ohjauksen artesaaniksi ja tulevaisuus hieman pelottikin. Hain starttirahaa opintojeni päätyttyä aikeissa siirtyä päätoimiseksi yrittäjäksi opintojen jälkeen. Sain kuin sainkin starttirahan ja silloin aloin täysillä panostamaan yritykseeni, jotta jonain päivänä saisin siitä elantoni. Kesällä 2018 panikoin jälleen toimeentulon suhteen, sillä yritys ei vielä tuonut toivomaani toimeentuloa jolla pärjäisin. Sain onneksi myönteisen starttirahapäätöksen jatkoajasta, joten hieman sain lisäaikaa viedä firmaa eteenpäin.
Kurssien pitäminen on minulle intohimo. Nautin siitä, kun saan kurssilaiset oppimaan uusia taitoja ja saan viedä käsityöperinteitä eteenpäin. Kursseilla käytän apuvälineenä äänenvahvistinta, jotta ääneni kestää kurssien ajan. Joudun suunnittelemaan kalenterini kurssien suhteen sen mukaan, minkä tiedän ääneni kestävän katoamatta täysin. Toreilla ja myyntitapahtumissa käynnit joudun myös suunnittelemaan tarkkaan, ettei olkapääni ota liikaa itseensä. Samaten tuotteiden valmistus on suunniteltava tarkkaan, ettei jo olevat rajoitteet pahene ennestään.
Loppukesästä päätin myös lähteä hakemaan lisää ammattitaitoa hakemalla käsityöntekijän ammattitutkintoa suorittamaan. Haastattelussa tämä vaihtuikin opintopaikkaan Käsityömestarin ammattitutkintoa suorittamaan. Kaiken tämän aion suorittaa päätoimisen käsityöyrittäjyyden ja perhearjen ohella.
Kaikki nämä vuosien tapahtumat veivät minun ja perheeni taloustilanteen todella heikoksi ja näistä koitetaan edelleen selvitä. Välillä tekee mieli luovuttaa, mutta en luovuta ja ainoa syy on siihen perheeni ja etenkin lapseni. Itse voisin asua vaikka pienessä erämökissä keskellä metsää ilman sähköä ja juoksevaa vettä. Lapsilleni haluan tarjota katon pään päälle ja mahdollisuuden onnelliseen elämään.
Jokainen ostettu tuote ja toteutunut kurssi auttaa perhettäme selviämään arjesta. Enempää en edes toivo enkä pyydä. Vain sen, että meillä pysyy katto pään päällä ja saamme ruokaa pöytään ja laskut maksettua.
Teen sitä mistä nautin. Mielummin kulutan aikani töitä pakertaessa pienillä tuloilla kuin väliinputoajana perustoimeentulolla eläessä tyhjän päällä voimatta itse vaikuttaa asioihin.
Perheeni, eitä siihen sitten kuuluu?
Tärkein tukijani ja turvani on oma aviomieheni. Ilman hänen tukeansa kaikessa, en olisi jaksanut pakertaa yritykseni eteen näin paljon. Hän sanoo suoraan milloin pakerran liikaa firmani eteen (viimeksi hän sanoi sen tänään, olen itsekin tiedostanut olevani aika lopussa, mutta tuo taas herätti tajuamaan, että niin todellakin on ja on aika hellittää tätä 24/7 pakertamista). Hän ymmärtää minua ja tukee minua päätöksissäni.
Lapset, asia joka ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Monikaan ei sitä usko, mutta lääkäreiden mukaan minulla ei edes pitäisi olla lapsia. Kuitenkin minulla on neljä ihanaa ihmettä. Vuosina 2006 ja 2008 syntyneet tyttäreni, sekä vuonna 2014 syntyneet tyttö-poika kaksosemme.
Juuri tämä perheeni on suurin syy jaksaa päivästä toiseen.
Voit auttaa perhettämme pärjäämään päivästä toiseen muutamallakin tavalla:
- Tilaamalla kädentaitokurssin ryhmällenne
- Ostamalla minulta tuotteita
- Infoamalla minulle edullisista myyntipaikoista erilaisissa tapahtumissa
- Vinkkaamalla yrityksestäni muille
Kaksi viimeistä eivät vaadi sinulta rahallista investointia, mutta saattaa tuoda minulle yhden tai jopa useamman asiakkaan lisää.
Kaikista näistä avuista olen enemmänkin kuin kiitollinen.
Tämä yritykseni on minulle se viimeinen keino palata työelämään ja on siksi minulle kaikki kaikessa.
Kiitos !